On tilanteita, joissa palaute ei ole vain hyödyllistä – se on välttämätöntä. Silloin, kun työyhteisössä ilmenee ongelmia, viestintä pätkii, ihmisten välillä on ristiriitoja tai asioita jää tekemättä, vaikeneminen ei suojele ketään. Palaute on johtamisen väline, mutta ennen kaikkea ihmisenä olemisen taito: kyky sanoa ääneen asioita, jotka auttavat toista ihmistä kasvamaan ja työyhteisöjä muuttamaan toimintamallejaan.
Ajatellaan tilannetta, jossa työntekijä jää toistuvasti jälkeen tavoitteista. Jos asiasta ei puhuta, tilanne ei parane – se pahenee. Hiljaisuus ruokkii epäselvyyttä ja epäreiluuden kokemusta: miksi jotkut pärjäävät vähäisemmällä panostuksella, jos toisilta odotetaan venymistä senkin edestä? Kun vaikeista asioista vaietaan, ne kasvavat hiljalleen systeemisiksi ongelmiksi.
Systeemisen palautteeseen liittyvän ongelman kehän voi avata näin: kun epäselvään ja töksähtelevään viestintään ei puututa, syntyy kahden henkilön välille ristiriitaisia tunteita, jotka vahvistuvat väärin kohdelluksi tulemisen tunteeksi ja siitä syntyy loukkaantuminen. Pian asiasta puhutaan työyhteisössä, rintamalinjoja vedetään, ja ihmiset eivät enää puhu toisilleen – viestit kulkevat kollegojen kautta. Jäätävä työkulttuuri lukitsee tiimin energiatason pysyvästi matalaksi ja tunnetilat kielteisiksi tai parhaimmillaan vain “ihan ok” -tasolle.
Hyvä uutinen on, että kuten ongelmaa voidaan eskaloida negatiiviseen suuntaan, voidaan se myös purkaa toiseen suuntaan. Systemaattinen asioiden selvittäminen, vuorovaikutteinen keskustelu ja minäkielinen palaute voivat palauttaa luottamuksen ja palauttaa energian virtaamaan.
Palautteen antaminen saattaa kertoa rohkeudesta, kun taas palautteen avoin vastaanottaminen on varma merkki ihmisissä ja kulttuurissa asuvasta viisaudesta. Vastuullisuuteen kuuluu, että palautteesta ja erilaisista näkemyksistä sekä ratkaisuehdotuksista keskustellaan yhdessä.
Yksilölle: Palaute vahvistaa osaamista ja antaa rohkeutta kokeilla uutta. Se auttaa parantamaan työsuoritusta ja osaamista, ja kertoo, että työ huomataan ja sillä on merkitystä.
Yhteisölle: Systemaattisesti rakenteisiin huomion suuntaava palautekeskustelu auttaa kehittämään prosesseja ja toimintamalleja. Avoin ja rakentava palaute tekee virheistä oppimisen paikkoja ja onnistumisista yhteisiä kokemuksia. Parhaimmillaan palaute hioo hyvästä suoritustasosta vieläkin parempaa.
Kun palautetta annetaan ja vastaanotetaan järjestelmällisesti hyvästä tarkoituksesta käsin avoimen empaattisella tavalla, on suurempi mahdollisuus sille, että palaute koetaan välittämisenä – ei kritiikkinä.
Lue myös: Palaute blogi 1: Palaute on kasvun polttoaine
Lue myös: Palaute blogi 2: Itsetuntemus ja itseluottamus palautekulttuurin perustana
Lue myös: Muutosviestintä on avain onnistuneeseen muutokseen