Moni johtaja keskittyy ongelmien edessä siihen, miten muistaa sanoa kaikki olennainen ja kertoa palaute taitavasti, mutta harvempi keskittyy valmistautuessaan olennaisten kysymysten määrittelyyn ja avoimen kuuntelemisen tilan rakentamiseen.
Kuuntelemisen ytimessä on tehty läsnäolon päätös – pysähtyminen tilanteeseen ja aito pyrkimys ymmärtää toisen näkemyksiä. Kuunteleminen ei tarkoita teon tai ajattelun hyväksymistä, eikä siihen sisälly pyrkimystä yhteisymmärrykseen syistä tai kompromissiin.
Kuuntelemista tehdään, jotta:
- pysytään avoimena erilaisille faktoille ja näkökulmille
- kerätään informaatiota päätöksenteon ja ideoinnin pohjaksi
- ymmärretään logiikkaa, joka on johtanut palautteen tarpeeseen
- rakennetaan jatkuvaa dialogia ja vuorovaikutusta myös tulevien keskusteluiden pohjaksi
Johtajana kehittymiseen tarvitaan palautetta, mutta yllättävän moni johtaja kokee saavansa (etenkin korjaavaa) palautetta vain vähän tai ei ollenkaan. Joskus tämä juontaa juurensa organisaatiokulttuuriin tai muutostilanteiden luomaan epävarmuuteen, mutta toisinaan kyse on myös johtajan omasta tavasta vastaanottaa palautetta.
Jos haluaa saada palautetta kulttuurista tai tilanteista riippumatta, on viisautta pysähtyä pohtimaan: mitä oma toiminta, reagointi ja ajattelu kertovat minusta johtajana? Vaikuttaako se siihen, kuinka turvalliseksi muut kokevat palautteen antamisen? Entä miten omat asenteet tai sanat vaikuttavat siihen, uskaltavatko ihmiset tuoda esiin pieniäkin asioita ennen kuin ne kasvavat isoiksi ongelmiksi?
Näiden kysymysten äärelle kannattaa pysähtyä myös yhdessä coachin kanssa – etenkin silloin, kun haluaa kehittää omia kuuntelemisen ja kysymisen taitoja tietoisemmin.
Kuunteleminen ei vaadi täydellisyyttä, vaan tietoista valintaa. Johtajan ei tarvitse olla psykologi, mutta hänen kannattaa opetella muutama pieni käytännön taito, jotka muuttavat palautetilanteen sävyn kokonaan.
Vinkit parempaan palautteen kuuntelemiseen
- Pysähdy ennen kuin vastaat. Usein ensimmäinen reaktio palautteeseen on puolustautuminen. Lyhyt hiljaisuus antaa tilaa hengittää ja kuulla, mitä toinen oikeasti sanoo.
- Kysy lisää, älä oleta. “Voisitko kertoa esimerkin?” tai “Miltä se sinusta tuntui?” ovat yksinkertaisia kysymyksiä, mutta ne avaavat oven ymmärrykselle.
- Tee kuulemasi näkyväksi. Tiivistä kuulemasi: “Ymmärsinkö oikein, että…” Tämä varmistaa, että puhutaan samasta asiasta ja että toinen kokee tulleensa aidosti kuulluksi.
Kuunteleminen ei ole heikkoutta tai passiivisuutta. Se on aktiivista toimintaa, joka luo turvallisuutta ja tekee palautekeskustelusta aidosti kehittävän.
Kuuntelemisen taito ei kuulu vain yksittäisille johtajille – se on koko organisaation kyvykkyys. Kun kuuntelemisen kulttuuri on vahva, palautetta ei koeta hyökkäyksenä vaan mahdollisuutena kehittyä. Avoin kuunteleminen synnyttää luottamusta, ja luottamus puolestaan tekee oppimisesta jatkuvaa.
Kuunteleminen on tapa osoittaa arvostusta toiselle ihmiselle – sitä, mitä hän on ja miten hän ajattelee, tuntee ja toimii. Tällainen toinen toistemme ymmärtämisen prosessi vahvistaa yhteisöä ja tiimin voimavaroja selvitä haastavammistakin paikoista.
Lue myös: Palaute blogi 1: Palaute on kasvun polttoaine
Lue myös: Palaute blogi 2: Itsetuntemus ja itseluottamus palautekulttuurin perustana
Lue myös: Palaute blogi 3: Kun palaute jää antamatta: miksi vaikeista asioista vaikeneminen satuttaa enemmän kuin suoruus