Muutosvalmius ja resilienssi sekoitetaan usein toisiinsa – eikä ihme. Ne liittyvät toisiinsa tiiviisti.
Ne eivät kuitenkaan ole sama asia.
Resilienssi tarkoittaa yksilön tai yhteisön kykyä joustaa, palautua ja selviytyä kuormittavista muutostilanteista. Kyse on psykologisesta perusvoimavarasta, joka sisältää muutoksessa elämisen tiedot ja taidot. Resilienssi rakentuu elämänkokemusten, itsetuntemuksen, ajattelutaitojen, tunnesäätelyn ja sosiaalisen tuen varaan.
Muutosvalmius puolestaan kuvaa sitä, kuinka valmiita olemme ottamaan muutoksen vastaan ja reagoimaan siihen, mitä ikinä vastaamme tuleekaan. Eli ennen kaikkea kyse on siitä, kuinka nopeasti saamme käyttöön ne resilienssitaidot, joita meillä jo on.
Muutosvalmius ei siis ole vain taitavan yksilön osaamista tai huippuunsa viritetyn organisaation ominaisuus, vaan se on tilannesidonnainen toimintakyky. Sitä rakennetaan vahvistamalla resilienssiä ja liittämällä opitut tiedot ja taidot konkreettisiin tilanteisiin: mitä teemme, jos näin käy – ja miten toimimme silloin, kun tilanne ei ole vielä selvä.
Hyvä vertaus on lentokoneen turvaohjeet: resilienssi on sitä, että olet kuunnellut ohjeet ja tiedät, missä hätäuloskäynti on. Muutosvalmius näkyy siinä hetkessä, kun kone alkaa täristä – pystytkö ottamaan resilienssin käyttöön ja toimimaan, vaikka tilanne on kesken ja epävarma.
Siksi muutosvalmiutta ei rakenneta kriisin keskellä. Resilienssiä rakennetaan etukäteen, ja myös muutosvalmiutta pitää harjoitella – arjessa, työssä ja johtamisessa, joskus jopa simuloiden. Pelkkä tieto ei kanna pitkälle, vaikka se onkin arvokasta.
👉 Haluatko vahvistaa omaa tai organisaatiosi muutosvalmiutta käytännössä?
Ota yhteys muutoscoach- Heli Koistiseen jo tänään heli.koistinen@eloinn.fi puh. 0400 347070, ja rakenna juuri teille sopiva suunnitelma!
Lue myös: Kuuntelemisen taito: miten johtaja rakentaa palautekulttuuria, joka toimii
Lue myös: Muutosviestintä on avain onnistuneeseen muutokseen