Johdon katoamisesta ihmiset kohtaavaan johtamiseen
Kahdessa edellisessä blogissa käsittelin kriisi- ja muutosjohtamisen ydintä luottamuksen näkökulmasta sekä sitä, miksi kriisissä tarvitaan yhtä aikaa sekä selkeyttä tuottavia rakenteita että tunneilmapiirin ja ihmisarvon johtamista.
Seuraava askel on tehdä tästä näkyvä malli.
Käytännössä kriisi- ja muutosjohtaminen ajautuu usein yhteen neljästä tilasta. Osa tiloista näyttää ulospäin toimivalta, vaikka luottamus rapautuu hiljaa. Osa taas tuntuu inhimilliseltä, mutta jää ilman selkeyttä.
Tämä nelikenttä auttaa tunnistamaan, missä tilassa organisaatio on — ja mitä seurauksia sillä on luottamukselle ja kulttuurille.
Kriisijohtamisen neljä tilaa (2×2)
1) Kehittymättömät rakenteet + vähäinen tunnejohtaminen: katoaminen
Tämä on kriisin vaarallisin tila. Katoaminen näyttää ulospäin usein siltä, että “johto on hiljaa”, “mitään ei kuulu”, “odotetaan”.
Todellisuudessa organisaatio ei odota. Organisaatio täyttyy.
Kun päätöksiä ei tehdä eikä tunnepuolta johdeta, organisaatio täyttyy huhuilla, oletuksilla ja itsesuojelulla. Ihmiset alkavat rakentaa omaa todellisuuttaan.
Katoamisessa tapahtuu nopeasti seuraavaa:
- epävarmuus kasvaa
- ihmiset varovat sanojaan
- yhteistyö muuttuu varmisteluksi
- parhaat alkavat hiljaisesti etsiä ulospääsyä
Katoaminen ei ole kriisissä neutraali tila. Katoaminen on aktiivinen luottamuksen rapauttaja.
2) Kehittynyt rakenne + vähäinen tunnejohtaminen: kylmä kone
Tässä tilassa organisaatio toimii. On aikataulut, Q&A:t, tilannekatsaukset ja prosessit.
Viestintä on “oikein tehtyä”.
Mutta ihmiset kokevat olevansa yksin.
Kylmässä koneessa organisaatio voi selvitä kriisistä tehokkaasti, mutta maksaa hinnan
myöhemmin. Luottamus ei katoa räjähdyksellä vaan hitaalla palamisella.
Tunnusmerkkejä:
- asiallisuus kasvaa, mutta lämpö katoaa
- ihmiset tekevät minimin, eivät enempää
- kyynisyys lisääntyy hiljaa
- jousto, luovuus ja omistajuus hiipuvat
Kylmä kone on näennäisen sitoutumisen koti.
3) Kehittymättömät rakenteet + runsas tunnejohtaminen: lämmin kaaos
Tässä tilassa ihmiset tulevat nähdyiksi. Kuunnellaan, kysytään kuulumisia, ollaan läsnä.
Hyvä.
Mutta selkeys puuttuu.
Ilman päätöksiä, priorisointia ja seuraavia askelia tunneilmapiirin johtaminen ei kanna. Tunneilmapiirin johtaminen muuttuu lohdutteluksi, joka ei lopulta suojaa ketään, koska epävarmuus jatkuu.
Lämpimässä kaaoksessa:
- ihmiset kokevat hetkellistä helpotusta
- mutta turhautuminen kasvaa
- kun mikään ei liiku, uupuminen lisääntyy
- kunnioitus johtoa kohtaan alkaa rapautua
4) Kehittyneet rakenteet + runsas tunnejohtaminen: selkeä ihmisjohto
Tämä on ainoa tila, jossa organisaatio voi selvitä kriisistä menettämättä itseään.
Selkeä ihmisjohto ei tarkoita sitä, että kaikki olisi helppoa tai että epävarmuus katoaisi. Selkeä ihmisjohto tarkoittaa, että johto kestää epämukavuutta ja pystyy olemaan läsnä myös silloin, kun ei ole hyviä uutisia.
Selkeä ihmisjohto tekee kriisissä neljä asiaa:
- rakentaa päätös- ja viestintärytmin
- tekee priorisointia näkyväksi
- sanoittaa rehellisesti, mitä tiedetään ja mitä ei
- kuuntelee ja huomioi ihmiset niin, että ihmisarvo säilyy
Tässä tilassa luottamus voi jopa vahvistua, vaikka päätökset olisivat vaikeita.
Koska ihmiset eivät tarvitse kriisissä lupauksia. Ihmiset tarvitsevat kokemuksen siitä, että joku kantaa rakennetta ja näkee heidät ihmisinä.
Mitä kriisijohtamisen nelikentästä voidaan oppia?
Kriisissä ja muutoksessa organisaatio ei valitse aina tietoisesti, mihin nelikentän tilaan se ajautuu. Usein tila syntyy reaktiosta: vältellään, kontrolloidaan tai yritetään lohduttaa ilman selkeyttä.
Nelikentän arvo on siinä, että se tekee tilanteen näkyväksi.
Kun organisaatio tunnistaa oman tilansa, organisaatio voi myös korjata suuntaa: lisätä
selkeyttä, vahvistaa läsnäoloa ja ennen kaikkea suojata luottamusta.
Organisaatio voi kestää kriisiä pitkiäkin aikoja. Luottamus ei.
Lue myös: Resilienssi arjen ja muutosten voimavarana
Lue myös: Kriisijohtamisen ja muutosjohtamisen ytimessä: rakenteet ja tunneilmapiirin johtaminen
Lue myös: Kriisijohtaminen ja luottamus: miksi luottamus ratkaisee organisaation kriisinkestävyyden