admin

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina - Eloinn blogi

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina

Samat faktat voivat olla kaikkien tiedossa, mutta ihmiset suhtautuvat niihin hyvin eri tavoin. Miksi toinen näkee muutoksessa vain menetyksiä ja toinen myös mahdollisuuksia? Yksi vastaus löytyy resilienssistä ja erityisesti positiivisuudesta osana sitä. Moni ajattelee resilienssin tarkoittavan sitkeyttä, sinnikkyyttä tai kykyä kestää painetta. Ne ovat osa kokonaisuutta, mutta eivät koko tarina. Positiivisuus ei aina näytä samalta […]

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina Read More »

Hyvä coaching syntyy yhteistyössä – onko coachin ajattelulla väliä

Coaching näyttää ulospäin usein selkeältä: kysymyksiä, kuuntelua ja oivalluksia. Se on helposti hahmotettava prosessi ja parhaimmillaan myös vaikuttava sellainen. Silti coachingin syvempää laatua määrittää vähemmän se, kuinka “teknisesti puhtaasti” coach hallitsee menetelmänsä, ja enemmän se, millaisesta ajattelusta käsin hän toimii. Tässä syntyy ero toimivan ja oikeasti vaikuttavan coachingin välille. Toimiva coaching voi tuottaa hyviä keskusteluja

Hyvä coaching syntyy yhteistyössä – onko coachin ajattelulla väliä Read More »

Muutoksesta puhutaan liikaa strategiana ja liian vähän työnä.

Organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä

Muutos tapahtuu arjessa, ei strategiakalvoissa Organisaatioissa muutoksesta puhutaan usein strategiana. Rakennetaan tiekarttoja, määritellään tavoitteita ja käynnistetään hankkeita. Muutokselle laaditaan viestintäsuunnitelma, projektimalli ja seurantaraportit. Silti moni hyvin suunniteltu muutos alkaa tökkiä heti, kun se kohtaa arjen. Syy on usein yksinkertainen: organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä. Muutos ei toteudu powerpoint-esityksissä tai strategiakalvoissa. Se

Organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä Read More »

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus.

Osallistaminen ei vielä tarkoita omistajuutta Organisaatioissa puhutaan paljon osallistamisesta. Järjestetään työpajoja, kyselyitä, kommentointikierroksia ja infotilaisuuksia. Silti moni muutos jää irralliseksi eikä muutu aidosti yhteiseksi tekemiseksi. Yksi syy on se, että osallistaminen ja omistajuus eivät ole sama asia. Ihmiset tunnistavat nopeasti, voivatko he oikeasti vaikuttaa vai onko päätös jo tehty valmiiksi. Myös se luetaan nopeasti rivien

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus. Read More »

Muutosjohtamisen inhimillinen puoli: mitä jos muutosvastarinta onkin järkevää?

Monessa organisaatiossa muutosvastarinta nousee sanana esiin erityisesti silloin, kun muutokset alkavat hidastua, kuormittaa tai herättää voimakkaita reaktioita. Sana kuulostaa selkeältä ja arkijärkiseltä: ihmiset vastustavat muutosta, koska eivät halua muuttua. Käytännössä tilanne on harvoin näin yksinkertainen. Muutosvastarinta ei aina tarkoita haluttomuutta muuttua Useimmiten ihmiset eivät vastusta muutosta itsessään. He reagoivat tilanteisiin, joissa epäselvyys lisääntyy, työn kuormitus

Muutosjohtamisen inhimillinen puoli: mitä jos muutosvastarinta onkin järkevää? Read More »

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä – yllättävän tehokas tapa oppia ja reflektoida

Lukupiiri kuulostaa helposti hieman perinteiseltä, jopa naftaliinista kaivetulta idealta. Silti juuri siitä kaikki alkoi. Lähtökohta ei ollut “luetaan yhdessä”, vaan se, että luetaan kukin tahollamme ja tullaan yhteen keskustelemaan luetusta. Taustalla olivat positiivisen psykologian coachingopinnot, joissa kirjoista käytävä keskustelu oli osa oppimisprosessia. Opiskeluun riittävää vapautta toi se, että kirjojen lukemiseen ja keskusteluun oli varattu riittävästi

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä – yllättävän tehokas tapa oppia ja reflektoida Read More »

Tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita

Miksi tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita ja voi jopa pahentaa niitä?

Onko tuttu tilanne? Edessä on taas kerran vuodessa järjestettävä tiimipäivä. Hetken hiljaisuuden jälkeen joku ehdottaa, että mennään samaan paikkaan kuin viimeksikin. Syödään hyvin, juodaan lasi tai kaksi viiniä ja vietetään iltaa yhdessä. Näin päätetään tehdä. Kuten ennenkin, paikalle saapuu ydinporukka. Muutama jää mieluummin työpaikalle, ja jonkun täytyy lähteä ajoissa hakemaan lapset. Ilta on ihan mukava.

Miksi tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita ja voi jopa pahentaa niitä? Read More »

Näkökulmat päätöksenteossa

Näkökulmat päätöksenteossa – näin johtaja vapauttaa ajattelun jumeista

Oletko ollut tilanteessa, jossa mikään ei tunnu liikkuvan eteenpäin? Ajatukset kiertävät samaa rataa, vaihtoehtoja ei tunnu olevan, ja vaikka järjellä tietää, että ratkaisu on olemassa, siihen ei pääse käsiksi. Tämä ei ole poikkeus, vaan ajattelun perusominaisuus. Coachina kohtaan tätä jatkuvasti. Keinoja on monia, mutta yksi nousee toistuvasti esiin: näkökulman vaihtaminen. Ei siksi, että se olisi

Näkökulmat päätöksenteossa – näin johtaja vapauttaa ajattelun jumeista Read More »

johtoryhmän päätöksenteon kehikko

Johtoryhmien päätöksenteon ongelma ei ole vain hitaus

Johtoryhmien päätöksenteosta puhutaan usein hitaana. Kokouksissa keskustellaan pitkään, vaihtoehtoja punnitaan ja päätöksiä lykätään. Todellisuudessa ongelma ei kuitenkaan ole vain hitaus. Yhtä usein ongelma on myös vääränlainen nopeus. Helpolta näyttävät asiat päätetään nopeasti. Päätös syntyy tehokkaasti ja kokous etenee. Oletuksia ei kuitenkaan välttämättä tarkisteta, riskejä ei pysähdytä pohtimaan eikä seurauksia ajatella kovin pitkälle. Päätös tuntuu sujuvalta,

Johtoryhmien päätöksenteon ongelma ei ole vain hitaus Read More »

Johtoryhmä ei ole statusfoorumi. Se on organisaation selkäranka.

Johtoryhmän kokous ei ole foorumi, jossa raportoidaan, nuijitaan päätöksiä liukuhihnalta tai pidetään pitkiä monologeja. Johtoryhmän tehtävä on ylläpitää rakennetta, jonka varassa organisaatio pystyy tekemään päätöksiä, priorisoimaan, viestimään ja saamaan aikaan sovittuja, strategiaa edistäviä asioita. Johtoryhmän työ ei ole vain päätöksiä ja priorisointia. Päätösten ja linjausten täytyy kannatella koko systeemiä: ihmisiä, luottamusta, yhteistyötä ja toimintakykyä. Siksi

Johtoryhmä ei ole statusfoorumi. Se on organisaation selkäranka. Read More »