admin

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus.

Osallistaminen ei vielä tarkoita omistajuutta Organisaatioissa puhutaan paljon osallistamisesta. Järjestetään työpajoja, kyselyitä, kommentointikierroksia ja infotilaisuuksia. Silti moni muutos jää irralliseksi eikä muutu aidosti yhteiseksi tekemiseksi. Yksi syy on se, että osallistaminen ja omistajuus eivät ole sama asia. Ihmiset tunnistavat nopeasti, voivatko he oikeasti vaikuttaa vai onko päätös jo tehty valmiiksi. Myös se luetaan nopeasti rivien

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus. Read More »

Muutosjohtamisen inhimillinen puoli: mitä jos muutosvastarinta onkin järkevää?

Monessa organisaatiossa muutosvastarinta nousee sanana esiin erityisesti silloin, kun muutokset alkavat hidastua, kuormittaa tai herättää voimakkaita reaktioita. Sana kuulostaa selkeältä ja arkijärkiseltä: ihmiset vastustavat muutosta, koska eivät halua muuttua. Käytännössä tilanne on harvoin näin yksinkertainen. Muutosvastarinta ei aina tarkoita haluttomuutta muuttua Useimmiten ihmiset eivät vastusta muutosta itsessään. He reagoivat tilanteisiin, joissa epäselvyys lisääntyy, työn kuormitus

Muutosjohtamisen inhimillinen puoli: mitä jos muutosvastarinta onkin järkevää? Read More »

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä – yllättävän tehokas tapa oppia ja reflektoida

Lukupiiri kuulostaa helposti hieman perinteiseltä, jopa naftaliinista kaivetulta idealta. Silti juuri siitä kaikki alkoi. Lähtökohta ei ollut “luetaan yhdessä”, vaan se, että luetaan kukin tahollamme ja tullaan yhteen keskustelemaan luetusta. Taustalla olivat positiivisen psykologian coachingopinnot, joissa kirjoista käytävä keskustelu oli osa oppimisprosessia. Opiskeluun riittävää vapautta toi se, että kirjojen lukemiseen ja keskusteluun oli varattu riittävästi

Lukupiiri ammatillisen kehittymisen välineenä – yllättävän tehokas tapa oppia ja reflektoida Read More »

Tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita

Miksi tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita ja voi jopa pahentaa niitä?

Onko tuttu tilanne? Edessä on taas kerran vuodessa järjestettävä tiimipäivä. Hetken hiljaisuuden jälkeen joku ehdottaa, että mennään samaan paikkaan kuin viimeksikin. Syödään hyvin, juodaan lasi tai kaksi viiniä ja vietetään iltaa yhdessä. Näin päätetään tehdä. Kuten ennenkin, paikalle saapuu ydinporukka. Muutama jää mieluummin työpaikalle, ja jonkun täytyy lähteä ajoissa hakemaan lapset. Ilta on ihan mukava.

Miksi tiimipäivä ei ratkaise yhteistyön haasteita ja voi jopa pahentaa niitä? Read More »

Näkökulmat päätöksenteossa

Näkökulmat päätöksenteossa – näin johtaja vapauttaa ajattelun jumeista

Oletko ollut tilanteessa, jossa mikään ei tunnu liikkuvan eteenpäin? Ajatukset kiertävät samaa rataa, vaihtoehtoja ei tunnu olevan, ja vaikka järjellä tietää, että ratkaisu on olemassa, siihen ei pääse käsiksi. Tämä ei ole poikkeus, vaan ajattelun perusominaisuus. Coachina kohtaan tätä jatkuvasti. Keinoja on monia, mutta yksi nousee toistuvasti esiin: näkökulman vaihtaminen. Ei siksi, että se olisi

Näkökulmat päätöksenteossa – näin johtaja vapauttaa ajattelun jumeista Read More »

johtoryhmän päätöksenteon kehikko

Johtoryhmien päätöksenteon ongelma ei ole vain hitaus

Johtoryhmien päätöksenteosta puhutaan usein hitaana. Kokouksissa keskustellaan pitkään, vaihtoehtoja punnitaan ja päätöksiä lykätään. Todellisuudessa ongelma ei kuitenkaan ole vain hitaus. Yhtä usein ongelma on myös vääränlainen nopeus. Helpolta näyttävät asiat päätetään nopeasti. Päätös syntyy tehokkaasti ja kokous etenee. Oletuksia ei kuitenkaan välttämättä tarkisteta, riskejä ei pysähdytä pohtimaan eikä seurauksia ajatella kovin pitkälle. Päätös tuntuu sujuvalta,

Johtoryhmien päätöksenteon ongelma ei ole vain hitaus Read More »

Johtoryhmä ei ole statusfoorumi. Se on organisaation selkäranka.

Johtoryhmän kokous ei ole foorumi, jossa raportoidaan, nuijitaan päätöksiä liukuhihnalta tai pidetään pitkiä monologeja. Johtoryhmän tehtävä on ylläpitää rakennetta, jonka varassa organisaatio pystyy tekemään päätöksiä, priorisoimaan, viestimään ja saamaan aikaan sovittuja, strategiaa edistäviä asioita. Johtoryhmän työ ei ole vain päätöksiä ja priorisointia. Päätösten ja linjausten täytyy kannatella koko systeemiä: ihmisiä, luottamusta, yhteistyötä ja toimintakykyä. Siksi

Johtoryhmä ei ole statusfoorumi. Se on organisaation selkäranka. Read More »

Heli Koistinen - kriisijohtaminen osa 3

Kriisijohtamisen nelikenttä: rakenteet ja tunnejohtaminen kriisissä

Johdon katoamisesta ihmiset kohtaavaan johtamiseen Kahdessa edellisessä blogissa käsittelin kriisi- ja muutosjohtamisen ydintä luottamuksen näkökulmasta sekä sitä, miksi kriisissä tarvitaan yhtä aikaa sekä selkeyttä tuottavia rakenteita että tunneilmapiirin ja ihmisarvon johtamista. Seuraava askel on tehdä tästä näkyvä malli. Käytännössä kriisi- ja muutosjohtaminen ajautuu usein yhteen neljästä tilasta. Osa tiloista näyttää ulospäin toimivalta, vaikka luottamus rapautuu

Kriisijohtamisen nelikenttä: rakenteet ja tunnejohtaminen kriisissä Read More »

Kriisijohtaminen 2

Kriisijohtamisen ja muutosjohtamisen ytimessä: rakenteet ja tunneilmapiirin johtaminen

Kriisijohtaminen-blogisarja (2/3) Edellisessä blogissa kirjoitin luottamuksesta kriisi- ja muutosjohtamisen ytimessä. Tässä toisessa osassa mennään seuraava askel: mistä luottamus kriisissä käytännössä rakentuu — ja mitä johtamisen pitää silloin sisältää. Kriisissä ja isoissa muutoksissa johtaminen näyttäytyy usein kahden asian kautta: Rakenteiden kautta johtaminen Rakenteilla tarkoitetaan kriisissä ennen kaikkea selkeyttä tuottavia käytäntöjä: sitä, miten päätöksiä tehdään, kuka omistaa

Kriisijohtamisen ja muutosjohtamisen ytimessä: rakenteet ja tunneilmapiirin johtaminen Read More »

Kriisijohtaminen

Kriisijohtaminen ja luottamus: miksi luottamus ratkaisee organisaation kriisinkestävyyden

Kriisijohtaminen-blogisarja (1/3) Organisaatio voi kestää kriisiä ja pitkittynyttä muutosta pitkiäkin aikoja. Luottamus ei. Luottamus voi romahtaa hetkessä, jos sitä ei suojata ja johdeta. Kriiseissä on yksi toistuva harha: ajatellaan, että jos liiketoiminta pyörii ja arki jatkuu, eivätkä ihmiset reagoi näkyvästi, “tästä kyllä selvitään”. Ja usein selvitäänkin; ainakin pinnalta katsoen. Tämä johtuu siitä, että äkillisesti kohdattu

Kriisijohtaminen ja luottamus: miksi luottamus ratkaisee organisaation kriisinkestävyyden Read More »