Muutos

Muutos -kategoria sisältää erilaisia muutoksen johtamisen teemoja:muutoksen johtamisen, suunnitellut ja suunnittelemattomat muutokset, muutoksien systeemisyys, päällekkäisyys ja prosessit, riskien hallinta, muutos työyhteisön näkökulmasta, muutosviestinnän parhaat käytännöt…

Onnistunut rekrytointi ei pääty valintapäätökseen

Onnistunut rekrytointi ei pääty valintapäätökseen

Olen kirjoittanut aiemmin siitä, miten rekrytointi voi palkita tuttuutta osaamisen sijaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen onnistunutta rekrytointia laajemmasta näkökulmasta: missä vaiheessa ja millä keinoilla rekrytointiin väistämättä liittyvää riskiä pitäisi hallita? Rekrytoinnissa yritetään poistaa epävarmuus ennen työsuhdetta Hakijalta voidaan pyytää useita haastatteluja, henkilöarviointeja, ennakkotehtäviä ja työnäytteitä. Hänen odotetaan perehtyvän yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja ajankohtaisiin haasteisiin. Kaiken tämän

Onnistunut rekrytointi ei pääty valintapäätökseen Read More »

Kannattaisiko tämä muutos Helistää?

Helistäminen ei syntynyt brändityöpajassa tai pitkän pohdinnan tuloksena. Se vain putkahti erääseen viestiin: Jos muutos pitää saada liikkeelle ja maaliin, kannattaa Helistää. Ensin hymyilin sanalle. Sitten pysähdyin sen äärelle. Sehän kertoo yllättävän tarkasti siitä, mitä teen ja miten ajattelen muutoksen johtamisesta. Ja kuten hyville ideoille usein käy, tämä alkoi samaan aikaan liikuttaa ja hieman pelottaa.

Kannattaisiko tämä muutos Helistää? Read More »

“Pistä se tekoälylle” ei ole rekrytointistrategia

“Pistä se tekoälylle.” Se on lause, jonka moni on viime vuosina kuullut työelämässä muodossa tai toisessa. Usein se sanotaan kevyesti, kiireessä ja ratkaisua etsien. Kun aikaa on vähän ja tekemistä paljon, tekoäly näyttää houkuttelevalta vastaukselta: tiivistä tämä, vertaile nämä, ehdota parhaat vaihtoehdot, tee tästä lista. Monessa tilanteessa siinä ei ole mitään ongelmaa. Tekoäly voi auttaa

“Pistä se tekoälylle” ei ole rekrytointistrategia Read More »

Kun rekrytointi palkitsee tuttuutta osaamisen sijaan

Rekrytoinnin loppuvaiheessa kuulee usein perusteluja, jotka kuulostavat ensi kuulemalta täysin asiallisilta. “Valitsimme henkilön, jolla oli enemmän alan kokemusta.” “Valitulla oli vahvempi esihenkilötausta.” “Päädyimme hakijaan, jolla oli kokemusta globaalista matriisiorganisaatiosta.” Näissä lauseissa ei sinänsä ole mitään väärää. Alan kokemus voi olla hyödyllistä. Esihenkilökokemus voi olla relevanttia. Globaali toimintaympäristö voi tuoda tehtävään oman vaikeusasteensa. Ongelma alkaa silloin,

Kun rekrytointi palkitsee tuttuutta osaamisen sijaan Read More »

Jos muutos ei ole lineaarinen, mitä se tarkoittaa johtamiselle?

Jos muutos ei ole lineaarinen, mitä se tarkoittaa johtamiselle?

Edellisessä kirjoituksessa tarkastelin muutoksen vaikuttavuutta ja esitin ajatuksen, että muutos ei useinkaan etene suoraviivaisena syy-seurausketjuna. Vaikutukset syntyvät ajan myötä, useiden toisiaan vahvistavien kehityksen kierteiden kautta. Samalla ne voivat synnyttää mahdollisuuksia ja vaikutuksia, joita emme osanneet ennakoida tai edes tavoitella. Tätä näkökulmaa voisi kutsua systeemiseksi muutoskäsitykseksi: muutos nähdään monimutkaisena, osin ennakoimattomana ilmiönä, jossa ihmiset, vuorovaikutus, oppiminen

Jos muutos ei ole lineaarinen, mitä se tarkoittaa johtamiselle? Read More »

Muutoksen vaikuttavuus: voiko kaikkea tärkeää mitata?

Muutoksen vaikuttavuus: voiko kaikkea tärkeää mitata?

Työelämässä kysytään yhä useammin samoja kysymyksiä. Mikä on tämän ROI? Miten vaikutusta mitataan? Mitkä ovat onnistumisen KPI:t? Kysymykset ovat perusteltuja. Organisaatioiden täytyy ymmärtää, mihin aikaa, rahaa ja energiaa käytetään. On tärkeää tietää, syntyykö kehittämisestä tuloksia ja saadaanko investoinneille vastinetta. Silti huomaan pohtivani yhä useammin toista kysymystä: ymmärrämmekö riittävän hyvin sitä ilmiötä, jota yritämme mitata? Erityisen

Muutoksen vaikuttavuus: voiko kaikkea tärkeää mitata? Read More »

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina - Eloinn blogi

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina

Samat faktat voivat olla kaikkien tiedossa, mutta ihmiset suhtautuvat niihin hyvin eri tavoin. Miksi toinen näkee muutoksessa vain menetyksiä ja toinen myös mahdollisuuksia? Yksi vastaus löytyy resilienssistä ja erityisesti positiivisuudesta osana sitä. Moni ajattelee resilienssin tarkoittavan sitkeyttä, sinnikkyyttä tai kykyä kestää painetta. Ne ovat osa kokonaisuutta, mutta eivät koko tarina. Positiivisuus ei aina näytä samalta

Positiivisuus resilienssin ydinkompetenssina Read More »

Hyvä coaching syntyy yhteistyössä – onko coachin ajattelulla väliä

Coaching näyttää ulospäin usein selkeältä: kysymyksiä, kuuntelua ja oivalluksia. Se on helposti hahmotettava prosessi ja parhaimmillaan myös vaikuttava sellainen. Silti coachingin syvempää laatua määrittää vähemmän se, kuinka “teknisesti puhtaasti” coach hallitsee menetelmänsä, ja enemmän se, millaisesta ajattelusta käsin hän toimii. Tässä syntyy ero toimivan ja oikeasti vaikuttavan coachingin välille. Toimiva coaching voi tuottaa hyviä keskusteluja

Hyvä coaching syntyy yhteistyössä – onko coachin ajattelulla väliä Read More »

Muutoksesta puhutaan liikaa strategiana ja liian vähän työnä.

Organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä

Muutos tapahtuu arjessa, ei strategiakalvoissa Organisaatioissa muutoksesta puhutaan usein strategiana. Rakennetaan tiekarttoja, määritellään tavoitteita ja käynnistetään hankkeita. Muutokselle laaditaan viestintäsuunnitelma, projektimalli ja seurantaraportit. Silti moni hyvin suunniteltu muutos alkaa tökkiä heti, kun se kohtaa arjen. Syy on usein yksinkertainen: organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä. Muutos ei toteudu powerpoint-esityksissä tai strategiakalvoissa. Se

Organisaatiot puhuvat muutoksesta liikaa strategiana ja liian vähän työnä Read More »

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus.

Osallistaminen ei vielä tarkoita omistajuutta Organisaatioissa puhutaan paljon osallistamisesta. Järjestetään työpajoja, kyselyitä, kommentointikierroksia ja infotilaisuuksia. Silti moni muutos jää irralliseksi eikä muutu aidosti yhteiseksi tekemiseksi. Yksi syy on se, että osallistaminen ja omistajuus eivät ole sama asia. Ihmiset tunnistavat nopeasti, voivatko he oikeasti vaikuttaa vai onko päätös jo tehty valmiiksi. Myös se luetaan nopeasti rivien

Muutosta ei kaadeta isollakaan vastarinnalla. Olennaisempaa on muutoksen päämäärien omistajuus. Read More »