On olemassa muutoksia, jotka eivät vain muuta arkea – vaan ravistelevat jotakin paljon syvempää. Ne koskettavat käsitystä itsestä, elämän rytmiä, turvallisuuden tunnetta tai tulevaisuuden suuntaa. Muutos, joka järisyttää perusrakenteita, ei ole vain uusi tilanne. Se on kokemus. Mikä tällainen elämänmuutos on, on aina yksilöllistä. Sama muutos voi yhdelle olla odotettu ja toivotettu, toiselle hämmentävä tai […]
“Et ole rikki, jos et jaksa.” Ja silti resilienssistä puhutaan usein tavalla, joka saa ihmisen epäilemään itseään. Pitäisi olla joustava, sopeutuva, palautumiskykyinen ja valmis muutokseen – mielellään nopeasti ja ilman näkyviä jälkiä. Todellisuudessa muutos harvoin on siisti tai selkeä. Usein se on päällekkäistä, pitkäkestoista ja keskeneräistä. Juuri siksi resilienssi on noussut keskeiseksi käsitteeksi työelämässä ja
Resilienssi arjen ja muutosten voimavarana – ei ole sama kuin jaksaminen Read More »
Muutos ei kaadu suunnitelmiin – vaan arkeen Organisaatiomuutoksissa puhutaan usein strategiasta, tiekartoista ja johtoryhmän päätöksistä. Silti moni muutos kaatuu vasta arjessa: siinä vaiheessa, kun ihmisten pitäisi tehdä asioita toisin kuin ennen. Juuri tässä kohtaa muutosagentti astuu kuvaan. Mikä on muutosagentti? Muutosagentti on henkilö, joka tukee ja edistää muutosta organisaation sisällä. Hän toimii linkkinä johdon ja
Muutosagentti – kuka oikeasti vie muutoksen arkeen? Read More »
Muutosvalmius ja resilienssi sekoitetaan usein toisiinsa – eikä ihme. Ne liittyvät toisiinsa tiiviisti. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia. Resilienssi tarkoittaa yksilön tai yhteisön kykyä joustaa, palautua ja selviytyä kuormittavista muutostilanteista. Kyse on psykologisesta perusvoimavarasta, joka sisältää muutoksessa elämisen tiedot ja taidot. Resilienssi rakentuu elämänkokemusten, itsetuntemuksen, ajattelutaitojen, tunnesäätelyn ja sosiaalisen tuen varaan. Muutosvalmius puolestaan kuvaa
Muutosvalmius ja resilienssi – sama asia vai eri taitoja? Read More »
Vuodenvaihde kutsuu katsomaan eteenpäin. Kalenterit vaihtuvat, tavoitteet päivittyvät ja uudet suunnitelmat täyttävät mieliä. Silti moni johtaja huomaa keväällä palaavansa samoihin haasteisiin: kiireeseen, kuormitukseen, jännitteisiin ja keskeneräisyyden tunteeseen. Muutos ei synny siitä, että vuodenvaihde vaihtuu. Muutos syntyy siitä, että sinä muutut. Johtajana vaikutat joka päivä enemmän kuin usein itse huomaatkaan. Ilmapiiri, suunta, tapa puhua, tapa reagoida
Vuosi ei muutu toisenlaiseksi – ellet sinä muutu ensin | Johtajan sisäinen muutos Read More »
Edellisessä kirjoituksessa kerroin kahden viikon vahvuusharjoituksesta ja siitä, mitä opin omista vahvuuksistani. Toisella viikolla käänsin katseen muualle: siihen, mitä vahvuuksia huomaan ympärilläni olevissa ihmisissä – myös niissä tilanteissa, joissa vuorovaikutus ei ole helpoimmillaan. Tehtävä oli yksinkertainen: huomaa vähintään kymmenen eri vahvuutta muissa ihmisissä viikon aikana. Kirjaa ne ylös. Pohdi, mitä hyötyä niistä oli, ja annoitko
Johtaja: havainnoi vahvuuksia – erityisesti jos vuorovaikutus ei toimi Read More »
Johtajan vahvuudet ovat usein hieman ylenkatsottu ja itsestäänselvänäkin pidetty asia: “Kyllähän johtajan pitäisi tietää.” Sama koskee meitä coacheja. On kuitenkin ollut äärimmäisen hyödyllistä tehdä kahden viikon ajan yksinkertaista, mutta yllättävän vaikuttavaa vahvuuksien tunnistamisen, nimeämisen ja havainnoimisen harjoitusta. Ensimmäisellä viikolla havainnoin omia vahvuuksiani arjessa. Seuraavalla viikolla keskityn siihen, mitä vahvuuksia huomaan muissa – asiakkaissa, läheisissä, työkavereissa,
Oletko sinä vienyt hyvillä perusteluilla muutosta eteenpäin ja huomannut, että muutos ei hyvistä tarkoitusperistään ja logiikasta huolimatta etene suunnitellusti? Jos olet, et ole havaintoinesi yksin. Muutosta hidastava niin kutsuttu “muutosvastarinta” on muutoksen johtamisessa yleisesti tunnistettu ilmiö. Mutta mitä muutosvastarinta oikeasti on, miksi sitä syntyy ja miten voit johtajana kohdata sen? Lue alta lisää. 1. Mitä
Muutosvastarinta – pahantahtoista vastustusta vai luonnollisinta ikinä? Read More »
Yrityksen vahvuus mitataan siinä, miten se vastaanottaa palautetta – ei siinä, miten se sitä antaa. Kun palautteen vastaanottaminen on luontevaa ja siihen suhtaudutaan avoimesti, kulttuuri on elinvoimainen ja kehittymiskykyinen. Kollektiivinen itsetunto – mitä se voisi tarkoittaa? Organisaatiolla voidaan ajatella olevan eräänlainen kollektiivinen itsetunto eli yhteinen käsitys siitä, kuinka vahvoja olemme, missä olemme heikompia kuin muut
Yrityskulttuuri: Onko teillä vahva vai heikko kyky vastaanottaa palautetta? Read More »
Johtaja, joka tuntee itsensä, osaa johtaa muita paremmin. Itsetuntemus ei ole pehmeä arvo, vaan edellytys palautekulttuurin syntymiselle. Kun johtajalla on terve itsetunto, hän pystyy käsittelemään palautetta rauhallisesti ja rakentavasti – sekä antaessaan että vastaanottaessaan sitä. Terve itsetunto ei ole haavoittumattomuutta Itsetuntemus tarkoittaa rehellistä käsitystä omista vahvuuksista, heikkouksista ja reaktioista. Terve itsetunto ei tarkoita virheettömyyttä tai
Itsetuntemus ja -tunto: johtajan kasvun ja palautekulttuurin perusta Read More »
